maanantai 24. tammikuuta 2011

Kaktuksen hedelmä

Viime viikolla sain toteuttaa jo puolivuotisen haaveeni syödä kaktusviikunan/viikunaopuntian (Opuntia ficus-indica) hedelmää. Tämä hedelmä oli aika kiven alla täällä itäisessä-kaupungissa Joensuussa, eikä sitä meinannut löytyä sitten millään. Lopulta löysin kuvassa olevan hedelmän Pilkon-Citymarketista, jonka HEVI-osasto oli muutenkin kiitettävän laaja.

Kaupassa jo tapahtui kommellus/kohellus, kun kesken kauppareissun ihmettelin omituista kutinaa käsissäni, mistä ihmeestä se tuli? No tietenkin tästä hedelmästä, eipä sitä yhtään tullut mieleen että hedelmän pinnalla olisi niitä inhottavia pieniä piikkejä, jotka ovat niin tyypillisiä Opuntia-suvun kaktuksille. Ennen suurta heureka-ilmiötä olin siskolleni suureen ääneen ihmetellyt, ettei hedelmän pinnassa ollutkaan kaikkien hehkuttamia (ajatuksissani verrattain kookkaita) piikkejä, ja oikein hivelin hedelmän pintaa. Tekevälle sattuu ja niin edelleen, ehken olin liian innokas nähdessäni vihdoin tämän hedelmän että asiaa olisi ajatellut tarkemmin.

Kotona olinkin jo tapausta viisaampi ja poistin piikit hangaten talouspaperilla. Itse hedelmä oli sitten jokseenkin pienoinen pettymys, hedelmälihan väri tosin oli houkuttelevan punainen mutta heti vastapainoksi syömistä hiukan häiritsi kookkaat ja kovat siemenet. Maku oli raikas, itselle tuli mieleen (teollinen) vesimelonin maku, sain myös kommenttia että maussa olisi hiukan mansikkaa. Odotukset varmasti oli niin korkealla, että määränpää oli hienoinen pettymys, mutta matka oli sitäkin kokemus rikkaampi ja ..... piikikkäämpi.

5 kommenttia:

  1. Itselle ovat useimmat "ihmeelliset" hedelmät olleet suuria pettymyksiä maun takia, mutta enpä varmaksi osaa edes sanoa ostinko kypsiä vai raakoja hedelmiä :P

    VastaaPoista
  2. Niinpä, se ikuinen kypsyyden kultatie, jota ei ikinä osaa kulkea tai jota ei ikinä saavuta. Monesti sitä on aukaisut hedelmän aivan väärään aikaan :D ja eksoottisista hedelmistä ei oikein edes tiedä milloin pitäisi aukaista.

    VastaaPoista
  3. Olen kyseisen möllykän oppinut tuntemaan nimellä tuna, suoraan kaktuksesta poimittuna andien auringon kypsyttämänä tuo on yksi miellyttävimmistä hedelmistä joita olen maistanut. Itselläni on kasvamassa muutama kaktuksentaimi, jospa vaikka joskus pääsisi näkemään noita ihania opuntiakaktuksen kukkia...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse olen saanut nähdä kyseisen kaktuksen kukkia ainoastaan kasvitieteellisessä puutarhassa. Kukkivat alkukeväästä.

      Ainahan se on mukavaa jos oma kullannuppu alkaisi kukkimaan :)

      Poista
  4. Noissakin on eri lajeja. Madeiralla joku myi niitä eivätkä ne olleet ilkeän piikikkäitä ja maku oli hyvä.
    Ateenassa tuli ikävämpi kokemus, varsinkin punajuuren värisista hedelmistä. Ne eivät edes maistuneet kovin hyviltä. Mutta paremman makuisissakin hedelmissä oli niitä ilkeitä pikkupiikkejä - ei vain kuoressa vaan myös sisällä. Suupielen kutisivat ja kirvelivät.

    VastaaPoista

Kirjoita kysymyksiä, mielipiteitä ja ripaus muuta mitä mieleen tulee. Voit kirjoittaa myös nimettömänä.