Ihmekeihäät

Keihäsanopinkieli (Sansevieria cylindrica), on yksi niitä kasveja joita ensi silmäyksellä näyttää aivan muulta kuin kasvilta. Eipä ihmekään, sillä kaupassa ja marketeissa kasvia myydään vihreinä tikkuina mitkä törröttää ruukusta ties missä asennossa ja jopa letitettynä. Eikä tällöin kasvista meinaa erottaa mitään normaaleja rakenteita mitä kasveissa olemme tottuneet näkemään.

Keihäät ovat kasvin lehtiä, jotka vanhetessaan ovat rullaantuneet keihäsmäiseen muotoonsa. Toisessa kuvassa on poikasia, jota kasvi tekee hyvin innokkaasti kasvukautensa aikana. Taimet nousevat suoraan emokasviensa juuresta. Nuorissa taimissa on enemmän kasvin näköä, ja ne muistuttavat sukuansa paljon paremmin, kuten tuota  hyvin yleistä huonekasvia isoanopinkieltä (Sansevieria trifasciata). Nuoriin lehtiruusukkeihin muodostuu iän myötä enemmän rullaantuneita lehtiä, jotka muodostavat viuhkan. Jos kaupasta ostettusi yksilö eroaa edellisestä kuvauksesta, on ne vääjäämättä pistokastaimia ja istutettu ruukkuun haluttuun muotoon (myös letitetty). Tämä seikka selviää toisesta kuvasta, keihäiden alareunat ovat viivasuoria, kuin veitsellä leikatut ;).

Oman yksilöni olin ostanut vähän yli vuosi sitten, jolloin hankin sen kasvin eksoottisuuden takia, ihmetellen sitä että tällainen kasvi on olemassa. Vielä vuoden päästä tämä kuuluu suosikkeihini, eikä ole menettänyt viehätysvoimaansa. Vuoden aikana yksi pieni ruukku alkoi käydä aika ahtaaksi, kun jokainen vanha lehti oli tehnyt itselleen jälkikasvua. Vielä kun huitaisin yhtä huterasti heiluvaa lehtiruusuketta miltei irti, ajattelin että nyt on aika jakaa ruukun sisältöä.

Entiset kasvit jätin vanhaan ruukkuun uusien multien kera, ja asettelin ne uuteen järjestykseen (ensimmäinen kuva). Kasvien irrottelu toisistaan oli hyvin yksinkertaista ja helppoa. Näillä ei ole hyvin voimakkaita ja massiivisia juuria, jotka olisivat sotkeutumassa toisiinsa. Itselläni lisäystaimet olivat kasvaneet ahtaassa ruukussa hieman ilmassa, joten lehtiruusukkeen tyveen oli muodostunut juurenalkuja, jotka uusiin ruukkuihin asetettuna on hyvä asettaa mullan alle. Lopputuloksena sain kaksi ruukullista lisää anopinkeihästä, keskellä kuvaa on ruukku jossa kaikki ovat ennen majaileet. Voisi sanoa että suorastaan yllätti kuinka paljon poikasia alunperäiseen ruukkuun mahtui, huh huh.

Hoito-ohjeet

Kasvin hoito-ohjeet muistuttavat paljolti muita anopinkieliä mitä markkinoilta löytyy. Kesällä kastellaan reippaammin mutta mullan annetaan kuivaa kunnolla, koska kasvi on mehikasvi ja sillä on heikot juuret. Sietää hyvin kuivumista. Mieluiten kasvia pitäisi pitää suorassa auringossa, mutta puoli-aurinkokin käy.  Lannoittaminen on tarpeen kasvukautena kesällä. Kasvin lisääminen onnistuu helpoiten jakamalla kasvia tai ottamalla vanhemmista yksilöistä pistokkaita.